Jonathan Slotte on nimi, joka on pyörinyt monen huulilla viime vuoden lokakuun jälkeen, kun hän voitti arvostetun Vuoden Kokki -palkinnon. Slotten kipinä ruoanlaittoon ei syntynyt heti ja yhtä äkkiä, vaan innostus alaa kohtaan on tullut matkan varrella koko ajan vahvistuen – vaikkakin kiinnostus makuja ja tuoksuja kohtaan on ollut olemassa pienestä saakka.
– Heti, kun pääsin päättämään omista asioistani, halusin tehdä ensisijaisesti jotain käsillä, Slotte itse kuvailee.
– Olen aina halunnut tehdä asioita kunnolla, mutta vähän levottomana keskittyminen on ollut minulle haastavaa. Kokkikoulu tuntui heti omalta, ja vähitellen huomasin, että osasin aika hyvinkin niitä asioita siellä. Oma polku on muodostunut pikkuhiljaa erilaisten käännekohtien seurauksena.
Esimerkiksi se kokkikoulu. Koulun penkillä opiskelu ei nuorta Slottea pitänyt paikallaan, vaan käytäntö houkutteli. Siksi hän päätyikin tekemään opintonsa loppuun oppisopimuskoulutuksena nopeadraivisessa lounasravintolassa muutaman kokin kanssa, jotka palvelivat yhteensä viittäsataa asiakasta.
– Siellä oli tosi hyvä meno ja draivi, kuunneltiin rokkia ja tehtiin ruokaa tosi kovaa vauhtia. Meininki vei mukanaan, ihan alusta saakka.
Siitä lähtien Slotte on halunnut koko ajan edistää ja parantaa omaa tekemistään. Toinen suuri käännekohta oli muutto Vaasasta – josta hän on lähtöisin – Helsinkiin.
– Helsingissä oli enemmän ravintoloita ja ravintolakulttuuria sekä mielenkiintoisia raaka-aineita saatavilla, joiden kautta pääsi näkemään paljon kokonaisvaltaisemmin alaa. Tiesin taas, että ravintola-ala on minulle oikea paikka.
Slotte saikin ensimmäisen paikkansa Michelin-tähdellä palkitusta ravintolasta Askista. Nykyään hän työskentelee Ravintola Palacessa, jossa hän aloitti paistokokkina. Halu kehittyä ja kokeilla vei hänet ensin vuoropäälliköksi ja kaksi vuotta sitten keittiömestariksi. Palace on ollut työympäristönä itsensä kehittämisestä innostuneelle Slottelle paikka, jossa hän on viihtynyt harvinaisen hyvin.
– Täällä olen saanut innostua, ja tuntuu, että uralla pääsee eteenpäin, hän selventää.
Slotte kuvaa ravintola-alaa vaativaksi. Työtunteja kertyy helposti paljon, ja työ on stressaavaa ja painostavaa. Sen vuoksi työn pitää olla myös palkitsevaa.
– Minulle palkitsevuus tulee luovuudesta. Siitä, kun mielessä on jokin makuyhdistelmä, jota hioo ja testaa. Ja siitä, kun saa aikaan lopputuloksen, mitä on hakenut, ja pääsee tarjoamaan annoksen asiakkaalle. Kun asiakas antaa vielä hyvää palautetta, niin siitä saa tosi hyvät kicksit! Silloin on onnistunut luomaan jotain uutta.
Innostus ja halu kehittyä vei Slotten voittoon viime vuoden lokakuussa arvostetussa Vuoden Kokki -suomenmestaruuskisassa. Kisaa varten hän suunnitteli ja harjoitteli niin paljon kuin vain ikinä aikaa liikeni.
– Olin kisassa mukana nyt toista kertaa. Ensimmäisellä kerralla tulin kisassa toiseksi. Silloin halusin mitata sitä, missä omat taidot sillä hetkellä menivät ja kuinka hyvä voisin mahdollisesti olla. Että millä tasolla oikeasti kokkaan. Ja kun tulin toiseksi, niin tuli tunne, että voittokin voisi olla mahdollinen. Olin kuitenkin aika kahden vaiheilla, koska työtunteja oli jo muutenkin paljon, ja tiesin, että jos kisaan lähtee, niin siihen menee kaikki vapaa-aika.
Vapaa-aika olikin siihen aikaan kortilla, sillä samaan aikaan Slotten perheeseen syntyi poika.
– Siinä oli paljon tasapainottamista. Se oli iso haaste.
“Kisaa varten omassa tekemisessä pitää pyrkiä koko ajan korkeammalle tasolle”, Slotte sanoo.
Slotte painottaa, että kisaa varten omassa tekemisessä pitää pyrkiä koko ajan korkeammalle tasolle. Annoksia pitää valmistaa ja harjoitella kokonaissuorituksena, jotta näkee mahdolliset kehityskohteet ja voi pohtia, kuinka voi parantaa entisestään. Harjoittelulle pitää antaa aikaa.
– Luota omaan visuaaliseen silmään ja omaan makuun, mutta ole kuitenkin kriittinen ja mieti, onko annoksessa tarpeeksi tekemistä, vai voisiko siihen lisätä vielä jotain. Treenaaminen on tärkeää, mutta myös itsekriittisyys, hän vinkkaa uusille kisaajille.
Slotte itse ammentaa inspiraationsa luonnosta; suomalaisista raaka-aineista ja sesongeista.
– Suomessa meillä on neljä selkeää vuodenaikaa, paljon kasviksia ja viljaa. Sesonki inspiroi. Esimerkiksi talvella ruoat lämmittävät ja niissä on täyteläisiä makuja ja rakenteita. Annokset ovat lämpimiä ja mukavia. Keväällä puolestaan mukaan tulee raikkaampia makuja ja annoksiin tulee kirpsakkuutta, hän kuvaa.
Edustusvuodeltaan Slotte odottaa pääsevänsä näkemään alaa entistä laajempana kokonaisuutena.
– Nyt haluan antaa aikaa tälle edustusvuodelle. Haluan nähdä, mitä alalla tapahtuu, ja inspiroitua sitten siitä kokonaisuudesta. On hienoa päästä kokemaan ravintola-ala laajemmin kaiken yhteistyön kautta.
Hän toivoo, että Suomi nousisi gastronomisessa kehityksessä uudelle tasolle, ja painottaa, että siihen tarvitaan kaikkia – myös kuluttajaa.
– Kehittyminen on tärkeää ja myös kuluttajien pitäisi osallistua siihen antamalla palautetta annoksista, kun he käyvät ravintoloissa syömässä. Mehän olemme Suomessa palautteen antamisen suhteen vähän turhan varovaisia.
– Suomalaista osaamista pitää nostaa entistä enemmän esille, brändätä sitä vielä vahvemmin ja tehdä sitä vielä enemmän tunnetuksi ulkomaille, Slotte pohtii.
Hänen unelmansa onkin, että Suomi nousisi korkealle arvostuksessa ja tunnettuudessa ruoastaan.
– Haluaisin nähdä täällä enemmän ja rikkaampaa ravintolakulttuuria, enemmän ruokaan liittyviä tapahtumia ja meneviä ravintoloita. Tehdään yhdessä suomalaisesta ruoasta seuraava ruokatrendi!