Metos Uutiset

Metos Uutiset on julkaistu vuodesta 1950 lähtien.

Tämä on lehtemme sähköinen versio.

Ranskalaisia ja samppanjaa – Vuoden Tarjoilija Christian Angelov arvostaa elämyksiä ja hyvää palvelua

08.04,2020 Kokkikilpailuja

Vuoden Tarjoilija on koulutukseltaan kokki, koska halusi hankkia sekä sali- että keittiöpuolen ammattitaidon. Tulevaisuudessa alan nuori lupaus haluaa kehittyä paremmaksi kuin esikuvansa, ja tarjota sitten alalle pyrkiville yhtä vahvan tuen kuin on itse saanut. Ravintola-ala perustuu Angelovin mielestä salin ja keittiön vahvalle yhteistyölle.

Perho Liiketalousopiston hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon suorittanut Angelov valmistui vuonna 2017 kokiksi. Valtavirrasta poiketen hän valitsi opintoihinsa valinnaiseksi á la carte -tarjoilun opintokokonaisuuden.

— Koin tärkeäksi oppia molemmat puolet, koska ravintola-ala perustuu salin ja keittiön yhteistyölle. Keittiöpuolen ymmärrys antaa myös salityöhön näkemystä, esimerkiksi raaka-aineiden ja valmistusmenetelmien hyvä tuntemus auttaa palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. On hienoa osata kertoa asiakkaille esimerkiksi mikä on possetin ja pannacotan ero – olen kiitollinen, että olen saanut tällaisen mahdollisuuden oppia.

Kilpailumenestyksen salaisuus on perheen ja työyhteisön tuki
Kysyttäessä siitä, mikä tuoretta Vuoden Tarjoilija -voittajaa ajaa uralla eteenpäin, kääntyy puhe tukijoukkoihin ja esikuviin. Eräs heistä löytyy perhepiiristä, sillä Angelovin veli on Suomen palkituin sommelier, Samuil Angelov.

— Hän on minulle esikuva. On myös monia muita ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua urallani ja joita ihailen, kuten ravintola Murun Taneli Lehtonen ja Saara Alander. Toivon, että jonain päivänä kehityn jopa esikuviani paremmaksi ja voin taas puolestani ottaa omien siipieni suojaan jonkun alalle pyrkivän uuden lupauksen, niin kuin minut on otettu. Saamani tuki on ollut hienoa, ja vienyt eteenpäin kilpailuissa.

Angelov mainitsee yhdeksi uransa huippuhetkistä – Vuoden Tarjoilija voiton lisäksi – Coupe Geoge Baptiste -kilpailuissa vuonna 2017 saavuttamansa salityöskentelyn Euroopan ja maailmanmestaruudet. Kokeilumielessä kilpailuun valmentajansa Seppo Honkasen kanssa osallistunut Angelov sanoo, että ensimmäiset kilpailuvoitot tuntuivat hyvältä, sillä niiden eteen oli tehty yhdessä paljon töitä.

Suomalaisten odotukset ravintoloita kohtaan kasvavat alan maineen mukana – ja se on hyvä
Ruokakulttuurin muuttuessa muuttuvat myös suomalaisten odotukset ravintola-alaa ja -elämyksiä kohtaan, uskoo Angelov. Erityisesti hyvän palvelun arvostus on hänen mukaansa kasvanut viimeisten vuosien aikana.

— Keskinkertainen palvelu ei enää riitä: että vesi- ja viinilasit pysyvät täynnä ja ruoka on tuotu pöytään. Ruoan taso on Suomessa jo korkealla, mutta erinomaisella palvelulla voi vielä erottua edukseen.

Hän ennustaa elämyksellisyyden lisääntyvän yhä enemmän ravintoloissa, ja uskoo esimerkiksi salin puolella valmistettavien ruokien suosion kasvavan jatkossa. Myös Vuoden Tarjoilija -finaalissa yksi tehtävistä oli valmistaa lohitartar asiakaspöydän luona.

— Rakastan show-meininkiä. Yhä enemmän tehdään varmasti myös asiakkaan nähden, kukapa ei tykkäisi siitä kun liekitetään! Toki pitää olla tietoinen asiakkaan tilanteesta, business-tapaamiselle pitää esimerkiksi antaa rauha.

Vapaa-ajalla alan ammattilainenkin saa keskittyä nauttimaan
Harvoina vapaailtoina ulkona syödessään Angelov haluaa keskittyä viettämään aikaa perheen, kavereiden tai tyttöystävän kanssa. Myös kollegoitaan hän rohkaisee nauttimaan analysoinnin sijaan.

— Moni tuttuni tarkkailee syömässä käydessään esimerkiksi ruoan suolaisuutta tai viinin lämpötilaa, ja unohtaa nauttia illasta. Se on kuitenkin pyhää aikaa ystävien tai perheen kanssa, josta kannattaisi keskittyä nauttimaan.

Nykyisen työpaikkansa ravintola Finnjävelin listalta Angelov löytää monta hyvää annosta, mutta nytkin listalta löytyvä kapakalakeitto nousee suosikiksi ylitse muiden.

— Se on minun tyyliseni annos. Juoma- ja ruokayhdistelmistä suosikkini on aikanaan huippusommelier Veronique Rivestiltä opittu yhdistelmä: samppanjaa ja ranskalaisia – mutta hyvät ranskalaiset, esimerkiksi kotimaisista perunoista valmistetut tryffeliranskalaiset. Se on hauska luksustuotteen ja ei-luksustuotteen yhdistelmä, joka hymyilyttää. Suolaisuus, rasva ja rapeus toimii! Näitä voisin syödä ja juoda milloin vain, suosittelen!