Ruokahävikki on suuri ongelma, sillä turhaan tuotettu ruoka kuormittaa valtavasti ympäristöä. Suomessa ravintola-alan ruokahävikki on 16–17 % koko elintarvikeketjun hävikistä, joka tarkoittaa määrällisesti noin 61 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä vuosittain. Hävikki on koko elintarvikeketjun yhteinen haaste.
– Ravintoloissa syntyy hävikkiä esimerkiksi ruokailijoiden lautastähteenä, tarjoilutähteenä etenkin linjastoruokailussa sekä ruoan valmistuksen yhteydessä ravintoloiden keittiöissä, kertoo Ville Mäntylä, Metoksen SmartKitchen-edustaja.
Ville on HoReCa-alan ammattilainen, joka on toiminut aiemmin sekä kokkina että myyntitehtävissä ammattikeittiölaitteiden valmistajan palveluksessa.
Ruoan tuotannosta aiheutuu reilu viidennes kulutuksemme aiheuttamista ilmastopäästöistä. Kun ruokaa heitetään roskiin, tuotannosta aiheutuvat päästöt ovat syntyneet turhaan.
– Ensisijainen keino ruokahävikin vähentämiseen on kerätä tietoa siitä, miten se syntyy, painottaa Ville.
Ruokahävikkiä voidaan vähentää kehittämällä menekin ennakointia ja varastointia, rajoittamalla tarjottavien ruokien määrää, mittaamalla ruokahävikkiä, käyttämällä pienempiä lautaskokoja ja asiakkaita informoimalla.
Tietämällä, mistä ruokahävikki syntyy, voidaan tehdä täsmällisiä toimenpiteitä hävikin pienentämiseksi. Metoksen SmartKitchen HävikkiValvoja on helppokäyttöinen ja kokonaisvaltainen ratkaisu ruokahävikin reaaliaikaiseen seuraamiseen ammattikeittiöissä.
HävikkiValvojalla seurataan ruokahävikin kokonaismäärää, sen arvoa sekä hiilijalanjälkeä. Keittiön toimintaa verrataan graafisesti, jolloin nähdään, miksi hävikkiä syntyy, mitä hävikkiä syntyy sekä missä vaiheessa tuotantoprosessia sitä syntyy.
– HävikkiValvojaa voidaan käyttää joko manuaalisesti kirjaamalla tiedot järjestelmään itse, tai digitaalisesti HävikkiVaakaa hyödyntäen, täsmentää Ville.
Vaaka ei vaadi ihmistyötä, sillä sen avulla tiedot kirjautuvat talteen automaattisesti digitalisoituna.
– Digitaalisen hävikkivaa’an käyttöä puoltaa myös se, että tiedon pitää olla luotettavaa. Silmämääräisesti arviointi voi olla vaikeaa. Tiedossa on tapauksia, missä on otettu käyttöön manuaalisen seurannan jälkeen digitaalinen vaaka, ja huomattu, että hävikkiä tuleekin todellisuudessa paljon enemmän, hän jatkaa.
Palveluun voi ostaa lisäpalveluita, esimerkiksi lämpötilasensoreita, osana keittiön omavalvontasuunnitelmaa.
– Laitteet voivat myös rikkoutua. Jos keittiöllä on vaikkapa jokin iso kylmiö, josta meneekin moottori rikki eikä siitä tule hälytystä, menee kaikki siellä ollut ruoka roskiin. Lämpötilasensoreiden avulla voidaan tällaisia tilanteita välttää.
Uudistuneen jätelain myötä myös keittiöiden pitää seurata jätteen määrää. Ravintolan omassa raportoinnissa pitää arvioida jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen kokonaismäärä. Lakimuutos astui voimaan heinäkuussa 2022. Tiedot on säilytettävä sähköisenä tai paperisena kuusi vuotta.
– HävikkiValvojan käytössä on se etu, että lisenssi voidaan antaa valvovalle viranomaiselle, joka puolestaan pystyy tarkastelemaan tietoja päivä-, viikko- tai vaikkapa kuukausitasolla. Tiedot säilyvät järjestelmässä tallessa niin kauan, kuin lisenssi on voimassa, Ville kertoo.
Palvelua myös kehitetään koko ajan. Parhaillaan on testattavana esimerkiksi menuintegraatio, jonka kautta palvelun käyttö ja tietojen tallentaminen on entistä tarkempaa ja helpompaa keittiöissä.
– Tarkoitus on palvelun avulla nimenomaan helpottaa keittiöissä tehtävää työtä, Ville toteaa lopuksi.
HävikkiValvoja on osa Metos SmartKitchen -perhettä, josta löytyvät helppokäyttöiset ratkaisut sekä pienille että isoille ruokapalvelualan toimijoille.
HävikkiValvoja verkkokaupassamme
Haluatko lisätietoja? Ota yhteyttä:
Myyntineuvottelija Ville Mäntylä, p. 040 664 0288 tai ville.mantyla@metos.fi.
Olemme mukana Ateria22-messuilla, tule tutustumaan HävikkiVaakaan siellä! Löydät meidät osastolta F4.