Vastuullisuus näkyy arjessa Ahmon elinkaarimallilla toteutetussa koulussa
Ahmon uusi koulukeskus Siilinjärvellä on mittava hanke, jossa yhdistyvät moderni oppimisympäristö, vastuullinen rakentaminen ja kunnan uudistettu keittiöverkosto. Noin 800 oppilaan yläkoulun ja lukion kokonaisuus toimii esimerkkinä siitä, miten ammattikeittiö suunnitellaan tukemaan sekä tehokasta työskentelyä, henkilöstön hyvinvointia, oppilaiden viihtyvyyttä että kunnan tavoitteita.
Ahmon kiitelty uusi koulukeskus on toteutettu elinkaarimallilla, jossa rakennuttaja vastaa kiinteistön kunnosta ja ylläpidosta kahdenkymmenen vuoden ajan. Pitkä elinkaari edellyttää ratkaisuja, jotka kestävät käyttöä, ovat energiatehokkaita ja tukevat sujuvaa arkea vuosikymmeniksi eteenpäin.
Siilinjärven kunnan ruoka- puhtauspalvelujohtaja Sirpa Kurki on ollut Ahmon koulukeskuksen hankkeessa mukana suunnitteluvaiheesta saakka. Kurki on vastannut tiimeineen tilojen suunnittelusta puhtauden näkökulmasta sekä keittiöstä ja sen laitteistosta. Keittiöratkaisujen suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin Metoksen osaamista.
– Ahmon koulukeskuksen keittiön valmistumiseen liittyy monta muutosta myös Siilinjärven ruokapalveluissa. Vanhalla Ahmon koululla oli valmistava keittiö, josta lähti aikanaan hyvin paljon ruokaa myös muihin kunnan kouluihin ja päiväkoteihin. Jo projektin alussa tiesimme, että uuteen kouluun ei enää tule valmistavaa keittiötä, Kurki kertoo.
Valmistuskeittiöstä hybridimalliin
Ahmon valmistuessa ruokatuotantoa keskitettiin olemassa oleviin valmistuskeittiöihin, joista suurin on Vanhan Pappilan keskuskeittiö. Niinpä Ahmon uudessa koulussa keittiö on uusi sekä laitteiston että toimintamallien osalta.
Uuden koulukeskuksen keittiö suunniteltiin palvelukeittiöksi, jossa keskuskeittiöllä kylmätuotettu ruoka viimeistellään, kypsennetään ja tarjoillaan oppilaille.
Aivan tyylipuhdas palvelukeittiö uusi keittiö ei kuitenkaan ole. Kurki kutsuu kokonaisuutta palvelukeittiön hybridimalliksi.
– Täällä valmistetaan enemmän ruokaa kuin perinteisessä palvelukeittiössä. Ahmolla tehdään muun muassa perunasoseet ja -vellit sekä puurot alusta saakka. Tähän ratkaisuun päädyttiin, kun pohdimme sitä, millaisia määriä ruokaa keskuskeittiöstä kuljetetaan ja kuinka usein. Lisäksi me haluamme Siilinjärvellä hyödyntää lähialueen tuotteita, kuten esimerkiksi perunoita. Siitä olisi tullut hankalaa, jos emme voisi itse tehdä paikan päällä esimerkiksi perunasoseita.
Niinpä koulun keittiöstä löytyy suuri sekoittava monitoimipata, jota palvelukeittiöissä ei yleensä nähdä.
Kylmätilat tehokäytössä
Ahmon koulukeskuksen palvelukeittiöyksikkö on suuri. Siksi tavarantoimittajien kuljetukset, muun muassa maitotaloustuotteet, leipätuotteet, salaattikomponentit, hedelmät ja kaikki suoraan uuniin menevät tuotteet on ohjattu keskuskeittiön sijaan suoraan koululle.
Tavarantoimitusten lisäksi kylmätilaa vaatii kylmätuotettu ruoka, joka tulee keskuskeittiöltä kolmesti viikossa huputetuissa uunivaunuissa, jotka työnnetään suoraan kuljetuksesta kylmätiloihin.
– Olemme halunneet minimoida kuljetuksia, ja siksi ruokaa ei toimiteta keskuskeittiöltä Ahmolle päivittäin. Koska toimintatapa on meille uusi, otimme alusta saakka mukaan paikallisesta ympäristöterveydenhuollosta tarkastajan, joka tutustui kylmätuotantomalliimme. Hänen kanssaan on sovittu omavalvontaan valvontatoimenpiteitä, joilla varmistutaan prosessin kaikkien vaiheiden hygieenisyydestä ja turvallisuudesta, Kurki kuvaa.
Työn muutos toi hallinnan tunteen
Uusi toimintamalli on muuttanut keittiöhenkilöstön arkea merkittävästi. Kylmävalmistukseen perustuva tuotantotapa tuo ennakoitavuutta ja vähentää kiirettä.
Uusi toimintamalli on helpottanut työntekijöiden kokemaa aikapainetta. Esivalmistelu ja seuraavaan päivään varautuminen on huomattavan paljon aiempaa helpompaa, kun seuraavan päivän ruoka on viimeistään edellisenä päivänä valmiina odottamassa.
– Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä tähän toimintamalliin, koska se on selkeästi helpottanut heidän stressikuormaansa, sanoo Kurki.
Vastuullisuus näkyy arjen ratkaisuissa
Ahmon koulukeskuksen suunnittelussa on otettu huomioon muun muassa energiatehokkuus ja veden käytön tehokkuus, ympäristövaikutukset, turvallisuus, kestävyys ja viihtyvyys.
Keittiössä vastuullisuus on kokonaisuus, joka näkyy usealla tasolla.
Kuljetusten optimointi pienentää kustannuksia ja ympäristökuormaa, ja moderni laitekanta parantaa automaattisesti energia- ja vesitehokkuutta vanhoihin ratkaisuihin verrattuna. Lisäksi ergonomia on keittiön ja toiminnallisuuksien keskiössä. Metoksen ratkaisuissa huomioitiin erityisesti se, miten ruokaa siirretään, viimeistellään ja tarjoillaan mahdollisimman vähäisellä nostamisella ja turhalla kuormituksella.
– Yksi ergonomiaan suuresti vaikuttava asia on meidän mallimme, jossa ruoka siirretään uunivaunuilla valmistuskeittiöstä palvelukeittiöihin. Lähdimme jo alusta asti miettimään sitä, että yhtä vuokaa ei tarvitse nostella ja siirrellä paikasta toiseen, vaan kaikki siirtyy samoilla vaunuilla kylmästä uuneihin.
Keittiön korkeussäädettävien työtasojen ansiosta eri pituiset työntekijät pystyvät työskentelemään samoilla pisteillä ergonomisesti.
Lisäksi ruokalan uusi Metoksen linjasto on parantanut sekä työergonomiaa että turvallisuutta. Linjastossa on automaattinen veden täyttö ja viemäröinti helpottaa työtä, ja lasipakit ovat kätevissä kuormittavuutta vähentävissä hissikoreissa.
– Uusi linjasto on erittäin toimiva. Lisäksi tila, joka linjastolle on varattu, on hyvin tärkeä. On oleellista, että tilassa mahtuvat kulkemaan ruokailujonot, ja että ruokaa mahtuu täydentämään näppärästi ja turvallisesti. Tästä tilasta ei kannata säästää, se on kaiken toiminnan sujumisen kannalta niin oleellista, Kurki huomauttaa.
Ahmon keittiössä Metoksen rooli näkyy ennen kaikkea arjen sujuvuudessa: tilojen, laitteiden ja toimintamallin yhteensovittamisessa niin, että kokonaisuus tukee henkilöstön työtä, turvallista ruokatuotantoa ja koulun jokapäiväistä rytmiä.
Monikäyttöiset tilat tukevat koulun arkea
Ahmon koulukeskuksen ruokala ruokkii yläkoulun ja lukion noin 800 oppilasta. Monitoimitilaa hyödynnetään ruokailun lisäksi esimerkiksi opiskeluun ja oleskeluun, mikä on tuonut suuren määrän neliöitä lisää oppilaiden arkeen.
Uudet tilat ja toimintamallit on otettu erittäin hyvin vastaan. Onnistuneet ratkaisut näkyvät jopa konkreettisesti myös oppilaiden käyttäytymisessä.
– On ollut ilahduttavaa huomata, että häiriökäyttäytyminen on vähentynyt ja ruokasalissa myös tunnelma on rauhallisempi kuin aikaisemmin. Uskoisin, että arjessa näkyy nyt hienoinen kunnioitus uusia tiloja kohtaan. Toimivissa ja miellyttävissä tiloissa halutaan itsekin käyttäytyä asiallisesti ja ruokailla rauhallisesti sekä pitää huolta ympäristön siisteydestä, Kurki iloitsee.
